HÖPÖTYSTÄ

Ei mulla oo oikeen mitään asiaa. Teki vaan mieli tulla höpöttelemään jotain. Tänään oli viiminen työpäivä ja laskuri näyttää jo yksinumeroista lukua, 9. Oon valmis lähtemään tiiän sen ja moni muukin mut tunteva tietää. Tällä hetkellä haluisin vaan skipata sen kaiken pakkaus sähläykse ja hyvästelyn. Tänään kans ensimmäistä kertaa alko jännittää kunnolla. Jollain tavalla kärsimätön olo. En oo sisäistäny et lähen kymmenks kuukaudeks pois, mut toisaalt pystyyks sitä ymmärtäämään jollei ennen oo ollu niin pitkää aikaa pois? Lohduttaudun sillä et se on mahdotonta ymmärtää. Outoa kattoo forecan säätä ens viikolla ku on jo siellä. ENS VIIKOLLA. Se on niin kauan ollu "lähen vast syyskuun alussa" vastaus ihmisille, mutta nyt "ens viikon perjantaina". Järjetöntä. Pakkauksel en oo uhrannu ajatustakaan ja osa tuliaisist viel ostamat. Ootan et pääsen postailee sieltä, koska, noh, ei mun elämä tääl kauhee jännää oo. Toivon et tää viiminen viikko menee hyvis mielin, toivon et keksin ittelleni paljon tekemistä (lue: saan itteni tekemään ne tuhannet asiat mitä on tehtävänä) ja toivon hyvinhyvin vähän kyyneleitä. 

iida

TAMPERE

 Moikkaaaa!

Kävin tiistaina Tampereella moikkaa Miraa. Oli kiva nähä ja seuraavaks nähäänki yli vuoden päästä, sillä toi tyttö lähtee jo viikon päästä kohti Argentiinaa! Postissa tuli tänään yllätys, lentotiedot! Lento lähtee siis 5.9 9.25 Helsingin kentältä kohti Pariisia. Kentällä pitää olla 7.30 jolloin sitten nähään AFS:ltä joku tyyppi joka tuo lentoliput. Meillä on Pariisissa pari päivää kestävä orientaatioleiri eli todennäkösesti mennään kentältä jollain sinne. Mukana tuli iso nivaska papereita mitä koneeseen saa ottaa ja mitä ei esim.aseita ei ja paistinpannun kyllä (ihan tosiaan tossa oli erikseen kohta paistinpannulle:D) ja matkalaukkujen painorajat, 23kg+8kg. 

iida

Onks mitään toive postauksia?

BLANC ET NOIR

Mummolan rauhaan, vai mitä? Täl hetkellä istun vr:n junassa kohti Tamperetta näkemään Miraa. Muut alotti taas koulun, ehkä vähän hassua ettei oo siellä, mutta en valita. 

Päätin vaihtaa kuvien kokoa, joten edelliset postaukset on ehkä vähän hölmön näkösiä, mutta sisältö on tärkein, eikö?

Viellä 24 päivää, aikaa on siis. Ei kiirettä. 

iida

MITÄ, KUUKAUSI?!

Kuukausi unelmaan, kuukausi siihen mitä oon odottanu valehtelematta 6 vuotta, kuukausi lähtöön jonnekkin missä en tunne ketään, kuukausi uuteen elämään. Mitä silloin ajattelee? Mua pitäis varmaan pelottaa. Ja ehkä mua vähän pelottaaki. Kuitenkin eniten täl hetkellä mua naurattaa. Mua naurattaa tää tilanne. Mua naurattaa se et oon oikeesti lähössä 31 päivän päästä. Kaikki tuntuu vielläki melko epätodelliselta. Vähän ku unelta. Matkalaukku ostettu ja osa kaukaisista sukulaisista nähty viimistä kertaa nyt jo. Melko varmasti mulle käy niin, et löydän itteni lentokentältä yhtäkkiä, koska tää kuukausi tulee menemään niin nopeasti. Teen töitä ja niitten vapaa päivien aikana yritän saada tuliaiset ostettua, päättää mitä otan mukaa, sanoo heippoja ja tehä asioita viimistä kertaa. Tuntuu kuitenki vähän hölmöltä sanoo viimistä kertaa? Oonhan mä tänne tulossa takasin. Ja melko pian, 10 kuukauden päästä, 40:n ja jotain viikon päästä. Ehkä siis on turha ottaa stressiä hyvästelyistä tai lähtemisestä. Oon huono kirjottaa syvällisii tekstejä, mut ehkä kehityn ens vuoden aikana, halun nimittäin pitää tän blogin rehellisenä. 150 päivän kohdalla kirjotin mun ajatuksia. Hassua sanoa, mut mun pelot on vaan vähentyny lähdön lähestyessä. En enää edes pelkää sitä lentokentällä hyvästelyä, jos edes mennään sinne asti voi olla et hypätään Liinan kanssa Turusta jo bussiin. En pelkää ranskan kielen kanssa pärjäämistä, okei ehkä vähän, mut oon enemmänki sillä asenteella että puhun niin paljon ku pystyn, enkä välitä virheistä. Jotenki oon alkanu tajuamaan kuin lyhyt aika se loppujen lopuksi on. Pitää ottaa kaikki irti siitä ajasta kun on siellä.

ONNELLISUUS

Onnellisuus, mitä se on? Aurinkoinen päivä, uudet vaatteet vai vapaa päivää?Viime viikonloppuna näin onnellisuutta ilon kyyneliin asti. Aloin miettimään mikä tekee mut onnelliseksi: sade, rakkaat, lentokentät, auringonlaskut meren rannalla, jazz, elokuvat, uudet vaatteet (hm..he) ja tietty nukkuminen. Lista jatkuis paljon pidemmälle! 

JA NYT ON ELOKUU!?! En pysty ymmärtämään, että kesä on melkeen ohi?! Ja ens kuussa mä lähen! Teen pian postauksen mitä aattelen kuukautta ennen lähtöä!

iida