AJATUKSIA

Mitä mä ajattelen 150 päivää ennen lähtöä?

Pari päivää sitte tuli "D150". Sataviisikymmentä päivää, sehän on monta kuukautta ja monta päivää. Milloin sitä alkaa tajuamaan, et on oikeesti lähössä? Tää postaus ois todennäköisesti ollu viikko sitten aivan erinlainen, ennen kuin sain perhetiedot. Kun sain ne tiedot olin tositosi innoissani, mut samalla tää kaikki iski niin todelliseksi. Totta kai oon ajatelu tätä asiaa kauan, mut jotenkin vaan se tuli niin päin naamaa.

Ymmärtäisin, jos tää koko vaihto olis vaa päähän pistos, mut ei. Oon halunnu tätä monta vuotta. Juttelin mun ihanien vaihtarikaverien kanssa ja päädyttii siihe että se on ihan normaalia. Varsinki ku kauheen moni meijän järjestöstä ei oo saanu tietoja viellä, niin se tuli viellä enemmän yllätyksenä mulle. Yks syy miks se ahdisti oli, että toi sijoitus- ja perhetiedot oli yks asia mitä tässä on odotellu ja aatellu et enne niitä ei mitään lähtöä tarvii ees ajatella, vaikka automaattisesti sitä ajattelee jo ennen. Host-perhe kuitenki vaikuttaa niin mukavalta et se helpottaa tätä "ahdistusta". Seuraavana aamuna olinkin sit jo valmis lähtemään ekalla lentokoneella Ranskaan. Tää tunteitten heittely on hirveetä! Täl hetkel kuitenki se lähtö tuntuu niin kaukaselta et jotenki vaikee ajatella sen oikeesti tapahtuvan, että lähinnä ne tunteet ja ajatukset on siel positiivisen puolella. 150 päivää on kuitenki tosi paljon.

Mitä positiivisia ajatuksia mulla on? Niinku sanoin ajatukset vaihtelee päivittäin (ja noin 1000 kertaa..) Oon odottanu tätä vaihtoon lähtöä niiiin kauan. Oon aina halunnu asua ulkomailla, oppia uuden kielen ja nähdä maailmaa. Odotan lähtöä joka päivä, jopa niinä huonoina päivinä edes hetken. Yritän olla pitämättä mitään odotuksia sille vuodelle ja ainaki tähän mennessä oon melko hyvin onnistunu. Yritän pitää kaiken realistisena, mutta totta kai se on vaikeaa. Automaattisesti sitä ajattelee ulkomailla asumisen olevan suoraa ku jostain Gossip Girlistä. Mutta pitää vaan ajatella, että tuun elämään siellä ihan tavallista elämää, niinkuin täällä suomessa. Positiivisia ajatuksia on jotenki vaikeeta erotella, koska en haluis just luoda ennakkoluuloja.Vaikka tää postaus on sitä, että "joo mua masentaa tää asia nyt ja plaaplaaplaa" niin silti oon todellakin lähössä ihan yhtä innoissani, kun ennenkin. Tälläkin hetkellä oisin täysin valmis lähtemään.

Mitä mä sitten pelkään? Viel tällä hetkellä eniten pelkään lentokentäl hyvästelyy XD Oon jopa miettiny et lähen vaan kotoota yksin kentälle. Kuulostaa hepommalta sanoo täällä kotona kaikille heippa, ku sitte siellä kentällä ja mennä turvatarkastuksee ja nähä ne sun rakkaat siellä toisella puolella, mut sä et pysty puhumaan niille. Toikin asia tulee varmasti muuttumaan ennen lähtöä. Suurimmat pelot liittyy lähinnä niinkin pinnallisiin asioihin kun että saanko kavereita. Tai enemmän siihen, että saanko sellasia oikeesti hyviä kavereita kenen kanssa voi viettää aikaa, nauraa ja itkeä.

Eilen meillä oli AFS:n inffo-tilaisuus mihin vanhemmat osallistu myös. Niitä järjestetään alueittain ja meillä oli tän Turun alueen tilaisuus eilen. Siellä oli yhteensä 4 ex-vaihtaria. Kaksi Costa Ricassa, yksi Jenkkilässä ja yksi Itävallassa ollu. Nuo Costa Ricassa olleet olivat ne ns. vetäjät, jotka sitten kerto sellasia asioita mitkä liitty esim. sääntöihin ja maksuihin, sekä paljon muita yleisiä asioita. Ne kerto sellasia perus asioita, mutta tosi hyödyllisiä. Jotkut asiat oli kuitenkin ihan uusia ja halu lähteä kasvo taas. Autto kans tohon ahdistukseen jonkun verran, koska tajusin, että se on oikeesti vain vuosi, tai no vain vain ja vain. Ja oon menossa kuitenkin länsimaiseen maahan. Nostan hattua niille ketkä uskaltaa lähteä esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. Mun vanhemmat ainakin sano, että toi tilaisuus oli tosi hyvä ja hyödylline ja oon kyl iha samaa mieltä.

Meil on meijän AFS vaihtareitte, ainakni suurimmanosan, kanssa, Whatsapp-keskustelu ja ollaan sovittu että nähään huomenna Helsingissä!! Oon niin innoissani siitä. Tulee varmasti paljon siis kuvia huomisesta! Muita vaihtari asioita on orientaatioleiri Espoossa 3-4 toukokuuta. Sinne tulee kaikkiin muihin kohdemaihin paitsi USA:n lähtevät ja pk alueen Usa vaihtarit. JA AINIIIIN tiiän mun lähtö- (ja paluu) päivän jo!(tää tieto tuli jo kyl joskus joulukuussa...) eli 4 tai 5 syyskuuta!!:) Noin 5 kuukautta viellä jäljellä. Eli mulla tulee olemaan 3 kk kesäloma ;) En alota elokuussa kouluu ollenkaan, koska en ehtis käymää kokonaista jaksoa. Oon koko elokuun (ja heinäkuun) töissä sellasessa pienhotellissa. jjeee.

iida