KAKKUJA JA PIENOISMALLEJA

MOI

Ensimmäiset kuvat on perjantain ruokatauolta jollon oli yhen tytön synttärit ja syötiin kakkua. Sain myös toimii kuvaajana, jee.

Toiset kuvat on launtain afs päivältä. Oltiin Lyonissa lähes koko poppoon ja vapaaehtosten kanssa. Pari ex- ja tulevaa vaihtaria oli kanssa mukana, tosi jees. Kierreltiin vanhaa Lyonia ja oltiin Part-Dieulla (iso ostoskeskus). Käytiin kanssa tollasessa museossa missä oli kaikkia elokuva juttuja ja pienoismalli jutskia. Ihana päivä ja ihania ihmisiä!

Viiminen kuva on mun host-veljestä ja tän talon uusimmasta asukista.

iida

ps. pieni järkytys ja ilon hetki tullu tällä viikolla kahdesti, ensin näin keskiviikkona lyonissa suomalaisia ja tietenkin fiksuna tyttönä menin niille puhumaan ja oli aivan järkyttävän outoa puhua suomea, ja toinen juttu, ranskalaisen intersportin mainoslehdessä mainostettiin mölkkyä, ja viellä oikeen että SUOMALAINEN

JAAA jos siellä joku lukee ja haluisitte nähä jotain tiettyjä postauksia niin sanokaa!

LA FRESQUE

Miettisin, että mitä voisin kirjottaa tähän, koska kuvat varmaan kertoo tosta projektista aika hyvin. Joten päädyin siihen, että kirjotan missä mallissa mun ranskan puhuminen on tällä hetkellä.

Nyt sujuu jo aika hyvin, tai ainakin kun vertaa alkuun. Ymmärrän lähes aina keskustelut ja pystyn puhumaan jo aika kunnolla. Saan jo kommentteja, että puhun hyvin ja se piristää aina kummasti. Mutta aivan järkyttävän pitkä matka viellä siihen sujuvasti puhumiseen. Perus aikamuodot menee, mutta kaikki vähänki monimutkasempi ei. Monesti kun puhun tiiän että sanon aivan väärin, mutta minkäs teet. Oon yrittäny lukea paria kirjaa ranskaksi ja luin noita lukion kurssikirjojakin, mutta ei se muu auta kun puhuminen. Välillä on päiviä kun sujuu melko hyvin, mutta välillä ei tuu mitään järkevää ulos suusta. Mutta parempaan suuntaan mennään. 

Eilen oltiin syömässä yhen perheen luonna ja siellä oli yksi bulgarialainen nainen, joka oli tullut ranskaan 18 vuotta sitten. Sano, että hänellä meni noin vuosi oppia tää kieli, jes...Täällä törmää muutenkin usein maahanmuuttajiin ja lähes kaikki perheet on osaksi juurineen jostain muualta, espanjasta, italiasta... 

Tällä viikolla on tullu ikävä sellasia outoja asioita Suomesta. Nyt ehkä kaipaa ihan vaan niitä tuttuja asioita, arkipäiväsiä asioita. Yritän olla ajattelematta kaikkea tota. Oon skypettänykkin vaan pari kertaa Suomeen, mikä on ehkä vaan hyvä. 

Leivoin korvapuusteja tällä viikolla, mamma ootko ylpee?

iida